keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Nukkuva kissa

Tiesivät sanoa nukkuvaa kissaa suloiseksi ilmestykseksi. Sellaisen tuijottaminen kuulemma sulattaa paatuneimmankin kelmin sydämen ja poistaa stressin kiristyneestä kehosta. Pieni, hiljaa tuhiseva karvakerä ja jostain sieltä karvan seasta toisinaan vipattavat viikset, korvat ja pikkujalat saavat epäilemään, että liekkö maailmassa koskaan mitään pahaa ollutkaan. Tarkoittanevat silloin jotain tällaista:

 
Valitettavasti Kit ei niin runollisia puheita ole kuullut. Hän nukkuu kuin juoppo kaatuneena uhrin naaman päälle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti