Näin tällä viikolla pariin kertaan nuoren
kehitysvammaisen romanimiehen kerjäämässä kävelykadulla. En
tiedä, mikä vamma hänellä oli, mutta hän ei kuitenkaan pystynyt
liikkumaan tai seisomaan kunnolla, vaan hän vain huojui ja pysyi
häthätää pystyssä kyynärsauvansa hurjasti nojaten. Jalat ja
selkäranka vaikuttivat olevan ihan mutkalla.
Mutta koska perimätieto sanoo, ettei näille
kerjäläisille hyödytä antaa rahaa sen mennessä vaan suoran
jonkun mafioson taskuun, niin kaikki ihmiset, myös minä, kävelivät
hänen ohi kuin miestä ei olisi olemassakaan. Katselin sitten
etäältä, kun mies yritti epätoivoisesti nilkuttaa toimimattomilla
jaloillaan joitakin ihmisiä vastaan, mutta kaikki käyttäytyivät
silloin kuin olisivat nähneet jotain mielenkiintoista justiin
päinvastaisessa suunnassa. Kukaan ei antanut hänelle mitään.
Se näky oli sydäntäsärkevä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti